RODOS Milk Conference

31.5.2000

Päätettävät jatkotoimenpiteet maitotuotannossa

Muutama päivä onnettomuuden jälkeen on laskeuma-alue ja laskeuman koostumus selvitetty sekä analysoitu laskeuma-, maito- ja rehunäytteitä. Nyt on pyrkimyksenä löytää toimenpidestrategiat, jotka ovat voimassa onnettomuutta seuraavina kuukausina laidunkauden loppuun, mahdollisesti pitempäänkin.

Mahdollisia jatkotoimenpiteitä ovat: aiemmin tehdyt toimenpiteet voidaan lopettaa tai ne voidaan pitää voimassa. Vaihtoehtoisesti kontaminoitunut maito voidaan jalostaa voiksi tai juustoksi ja siten pienentää merkittävästi annosta. Maidon käyttö voidaan myös kieltää ja hävittää jätteenä.

Cs-137-pitoisuus maidossa kuntakeskiarvona viidentenä päivänä onnettomuuden jälkeen.

Ensimmäistä viikkoa seuraavan kuukauden aikana on I-131 annokseen eniten vaikuttava nuklidi. Tämän jälkeen tärkeimmiksi nousevat Cs-134 ja Cs-137. Tämän takia toimenpiteet analysoidaan kahdessa eri jaksossa: ensimmäistä viikkoa seuraava kuukausi so. juhannuksesta heinäkuun puoliväliin ja heinäkuun puolestavälistä laidunkauden loppuun. Alueet, joilla toimenpiteet toteutetaan, määritellään samoin kuin ensimmäisen viikon aikana, so. kunnat, joissa I-131 maksimipitoisuus ylitti 500 Bq/kg ja kunnat, joissa maksimipitoisuus ylitti 50 Bq/kg. Toimenpiteiden kesto on yksi kuukausi.

Ei toimenpiteitä: Ei tehdä jatkotoimenpiteitä so. aiemmin tehdyt toimenpiteet puretaan.

Puhdas rehu: Karja pidetään sisällä ja sisäruokinnassa.

Ensimmäisellä viikolla aloitettua toimenpidettä jatketaan kuukaudella. Laidunruoho korvataan varastoissa olevalla tai muualta tuodulla heinäpohjaisella rehulla tai lisätään säilörehun osuutta ruokinnassa. Jalostusmuutoksia ei tehdä.

Jos tuorerehu on puhdasta, säilyy myös maito puhtaana eikä väestölle aiheudu annoksia. Kollektiivista annosta kertyy vain alueen ulkopuolella tuotetusta maidosta.

Koska kontaminoituneella alueella ei voida tuottaa tarvittavaa määrää tuorerehua omaan käyttöön ensimmäisenä vuotena on puuttuva määrä ostettava muualta. Tuorerehun arvoksi on arvioitu 0,20 - 0,25 mk/kg ja kuljetuskustannuksiksi 0,1 mk/kg.

Tuotannon muutos: Tuotantomuutos tuoremaidosta rasvoihin.

Kaikki muutoin kauppanesteiksi valmistettu maito (40%) jalostetaan voiksi ja maitojauheeksi seuraavan kuukauden aikana. Tästä maitomäärästä kuorittu rasva (10%) jalostetaan voiksi ja loput 90% maitojauheeksi. Jodi häviää radioaktiivisen hajoamisen kautta varastoinnin aikana molemmista tuotteista. Cesium ei kulkeudu voihin tai juustoon, mutta maitojauheeseen se jää.

Oletetaan, että tuotantomuutoksista ei aiheudu kustannuksia. Heran hävittämiskustannuksiksi radioaktiivisena jätteenä on arvioitu 0,1 mk/kg.

Käyttökielto: Saastuneen maidon käytön kieltäminen ja hävittäminen.

Koko annos vältetään kiellettävän maidon osalta. Annosta koituu vain toimenpidealueiden ulkopuolella tuotetusta maidosta.

Kustannuksia aiheutuu tulojen menettämisestä ja maidon hävittämisestä. Maidon tilityshinta on keskimäärin 2,04 mk/kg ja sen tuet ja laatumaksut mukaanlukien 2,65 mk/kg. Hävityskustannuksiksi on arvioitu 0,1 mk/kg.

Eri strategioiden seuraamukset on annettu taulukoissa IV a ja IV b.

Taulukko IV a. Valittujen toimenpiteiden vaikutusarviot, viikot 2 - 5. Alueet on määritelty I-131 pitoisuuden perusteella.

Koska loppukesästä jodia ei enää ole ja cesiumin sekä pitoisuus että annoskerroin on pienempi kuin jodin, on harkittava voidaanko valittua strategiaa jatkaa, vai onko olemassa edellytyksiä muuttaa sitä. Cesiumin pitoisuus maidossa on esitetty kuvassa 6. Alla olevassa taulukossa V on laskettu kaksi vaihtoehtoa, joissa aluetta on pienennetty: alue, jolla Cs-137 maksimipitoisuus maidossa on 50 Bq/kg 37. päivänä onnettomuuden jälkeen, ja alue e, jolla maksimipitoisuus on 500 Bq/kg. Seurausvaikutukset on laskettu toimenpiteelle, jossa alueille tuodaan puhdasta rehua laidunkauden loppuun asti.

Edellä laskettujen seurausvaikutusten perusteella voidaan muodostaa toimenpidestrategioita, jotka ovat voimassa viikoilla 2-12. Taulukossa VI on esitetty esimerkkinä kuusi strategiaa.