RODOS Milk Conference

31.5.2000

Ydinonnettomuustilanteiden hallinta Suomessa

Ydinonnettomuustilanteiden hallinnan perusperiaate Suomessa on, että kukin hallinnonhaara on vastuussa valmiusjärjestelyistä ja toimenpiteistä sekä niistä tiedottamisesta omalla toimivalta-alueellaan. Siten kukin ministeriö päättää vastatoimenpiteistä toimivalta-alueellaan ja esittelee asian hallitukselle niissä tapauksissa, jotka edellyttävät poliittista sitoumusta. Päätösten tekoon osallistuvat organisaatiot ja päätöksiin liittyvä tiedotusvastuu voivat siten vaihdella riippuen onnettomuuden vaiheesta. Sisäasiainministeriö on vastuussa toimenpiteiden yleisestä koordinoinnista keskushallinnossa, erityisesti onnettomuuden varhaisvaiheessa.

Säteilylaki ja -asetus määräävät ne yleiset periaatteet, jotka tulee ottaa huomioon suojeltaessa väestöä ja toimenpiteiden toteuttajia ionisoivalta säteilyltä myöskin onnettomuustilanteessa. Säteilylain nojalla, normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta sisäasiainministeriö antaa yleiset määräykset ja ohjeet toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja yhteensovittamiseksi.

Operatiivinen toiminta ja eri toimialoilla tehtävät päätökset toimenpiteistä perustuvat kunkin vastuualueen omaan lainsäädäntöön. Keskeinen laki onnettomuustilanteiden varalle on pelastustoimilaki, joka kattaa palo- ja pelastustoimen sekä väestönsuojelun. Pelastustoimilaki määrää niiden oikeudet ja vastuut, jotka päättävät ja toimeenpanevat kiireellisiä suojelutoimenpiteitä kuten sisällesuojautuminen, evakuointi, puhdistustoimenpiteet ja muut kiireellisesti tarvittavat toimenpiteet, jotka on selostettu varautumissuunnitelmissa. Pelastustoimiasetus määrittelee myös keskeisten virastojen ja laitosten osallistumisen pelastustoimintaan.

Kotimaisissa onnettomuuksissa toimintaa johtaa onnettomuuskunnan pelastusviranomainen (pelastustoimessa useampi kunta muodostaa yhteistoiminta-alueen, jossa pelastustoimintaa johtaa aluepalopäällikkö; ydinvoimalaitosalueiden osalta on yksityiskohtaiset suunnitelmat valmiussuunnitelmissa). Kaikki asianosaiset paikalliset viranomaiset ovat edustettuina pelastusviranomaista avustavassa johtoryhmässä.

Läänin tasolla lääninhallitus (kaikki viranomaistahot edustettuina) ja valtakunnallisella tasolla sisäasiainministeriö voivat antaa tarpeen mukaan pelastustoimeen liittyviä määräyksiä. Onnettomuuden akuutissa vaiheessa sisäasiainministeriö voi asettaa koordinaatioryhmän, jossa on edustettuina kaikki asianosaiset ministeriöt ja asiantuntijaorganisaatiot. Kukin viranomainen vastaa kuitenkin itse toimialansa päätöksenteosta sen mukaan kun niistä on säädetty alakohtaisissa säädöksissä, esimerkiksi maataloutta tai elintarvikkeita koskevissa säädöksissä.

Suomea kohtaavassa ulkomaisessa onnettomuudessa tilannetta johtaa sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriö päättää myös onnettomuuden johdosta annettavasta ja pyydettävästä ulkomaisesta avusta.

Koska päätökset toimenpiteistä onnettomuustilanteissa eri toimialoilla perustuvat niillä voimassa olevaan lainsäädäntöön jakautuu vastuu toisaalta kunnan, läänin ja valtakunnan tason kesken ja toisaalta eri hallinnonalojen kesken. Eräiden ydinonnettomuuden kannalta keskeisten hallinnonalojen osalta jako on seuraava:

Sosiaali-ja terveysministeriö vastaa väestön terveyden turvaamisesta (ohjeet jodiprofylaksista varautumissuunnitelmissa, juomaveden valvonta, psyko-sosiaalinen tuki, lääkintähuolto jne) ja evakuoitujen perushuollosta. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena toimii kaikkia hallinnon aloja avustava asiantuntijalaitos: Säteilyturvakeskus (STUK), joka valvoo ydinenergian ja säteilyn käytön turvallisuutta ja vastaa valtakunnallisen säteilyvalvonnan ylläpitotehtävistä sekä ilmoitusten, varoitusten ja suojelutoimia koskevien suositusten antamisesta, huolehtii säteilytapahtumien turvallisuusmerkityksen arvioinnista ja osallistuu asiantuntijana ydinenergian ja säteilyn käyttöön liittyvien turvallisuuskysymysten käsittelyyn, joiden tarkoituksena on säteilyn vahingollisten vaikutusten estäminen ja rajoittaminen.

Maa- ja metsätalousministeriö on vastuussa toimenpiteistä, jotka koskevat maa-, metsä- ja kalataloutta, sekä EU:n maa- ja kalataloutta koskevan politiikan täytäntöön panoa. Sen alaisuudessa toimii Eläinlääkintä ja elintarvikelaitos (EELA), joka vastaa elintarvikehygieniasta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Elintarvikevirasto on vastuussa kaupan olevista elintarvikkeista, ja Huoltovarmuuskeskus (HVK) elintarvikehuollon suunnittelusta ja varautumisesta poikkeusolojen varalle.

Ympäristöministeriö ohjaa rakentamista uudelleen sijoitettavan väestön asuttamiseksi. Ympäristöministeriö antaa asiantuntija-apua pelastustoimenpiteisiin liittyvässä ympäristövahinkojen vaikutusten arvioinnissa liittyen esim. saastuneen maan reklamaatioon ja puhdistustoiminnassa syntyneen jätteen käsittelyyn.

Liikenneministeriö vastaa hätä- ja muiden viranomaistiedotteiden välittämisestä yleisölle sähköisten joukkoviestinten kautta, liikenneväylien käytöstä ja kuljetusten järjestämisestä evakuoinnissa. Sen alaisuudessa toimii Ilmatieteen laitos, joka antaa säätiedot ja -ennusteet, osallistuu säteilyvalvontaan ja esittää arviot radioaktiivisten aineiden kulkeutumisesta ilmakehässä.

Muita asianosaisia laitoksia ja ministeriöitä onnettomuustilanteessa ovat valtioneuvoston tiedotusyksikkö, joka koordinoi tiedotustoimintaa, ulkoasiainministeriö tiedottaa kotimaista onnettomuutta koskevista asioista kansainvälisille tiedotusvälineille ja puolustusvoimat antaa virka-apua tarvittaessa.